Tupaselassa
Tarinoissa haluamme esitellä teille upeita iittiläiskoteja, jotka eivät ole mukana Käy kotihin- tapahtumassa. Iitissä on kauniita pihapiireja ja ihastuttavia koteja, jotka todellakin ovat esittelemisen arvoisia. Vierailimme Lyöttilässä Tupaselan tilalla, jonka saitte nähdä Illallinen kansallismaisemassa- ohjelmassa Maikkarilla. Voitte katsoa ohjelman TÄÄLLÄ.
Tupaselan pihapiiri avautuu Pellinginselälle ja pihaa ja puutarhaa reunustavat metsä- ja luonnonlaitumet, joilla lehmät pääsevät nauttimaan rantaelämästä. Perheen neljä lasta ovat saaneet kasvaa samoissa rantamaisemissa, joissa luonto tulee lähelle ja joen selältä tuulee. Pihassa on talvisin luistinrata ja kesäisin uimaranta.
Tupaselan tila on entinen sotilasvirkatalo, joka on ollut suvun hallussa vuodesta 1910. Tilan isäntä Jarkko on suvussaan tilan 4. isäntä. Tila on lypsykarjatila, jonka pihatossa ja laitumilla elää noin 170-päinen karja. Lypsäviä lehmiä on 100 ja lisäksi tilalla on nuorkarjaa, kanoja, muutama vuohi ja lemmikkieläimiä. Tilalla viljellään karjan rehuksi viljaa ja heinää. Hyötykasveista viljelyssä on perunaa, porkkanaa ja sipulia, joita voit ostaa mm. Iitin maatilatorilta.
Näkymä pikkusalista isompaan
Tilan pihipiirissä on vanhoja rakennuksia, joista pitkä historia on aistittavissa. Päätalo on rakennettu 1955 vanhan sotilasvirkatalon tilalle. Tilan emäntä Marjo vastaa sisustuksesta sekä myös pienistä remonteista, joita hän on toteuttanut viimeisen noin kymmenen vuoden aikana. Tilan aitoista ja vinteiltä löytyy ihastuttavia huonekaluaarteita, joita Marjo on kunnostanut sisustuksen maalaisromanttiseen tyyliin sopiviksi.
Marjo kertoo, ettei sisustuksessa ole käytetty juurikaan uusia huonekaluja sohvia lukuunottamatta. Vanhat, ihastuttavat huonekalut ovat kaikki olleet talossa tai kulkeneet suvussa. Salin talonpoikaisrokokoo-kalusteet luovat juhlavan tunnelman, mutta sisustus tekee huoneista silti kutsuvia ja kodikkaita. Jokaiseen huoneeseen voisi jäädä oleilemaan. Marjo sanoo oleilevansa paljon keittiössä, mutta sanoo lempihuoneekseen silti pienen ruokailuhuoneen, jonka tapetti on ihastuttava.
Ruokahuoneen tapetti voisi olla ikivanha
Salinäkymä
Marjo on tapetoinut huoneet itse. Rohkeat tapettikuosit tekevät kodista kiinnostavan ja Marjo on onnistunut niiden valinnoissa säilyttämään kodin yhtenäisen tunnelman. Kauneus, kodikkuus ja historian arvostaminen kulkevat käsi kädessä. Tilan nimi oli ennen Huusila, joka lienee peräisin ruotsinkielen sanasta Hus- talo. Marjon instagramtilin nimi onkin Huusila.
Tupaselan päärakennus on viehättävä ja kaunis, huolella vaalittu koti. Isännän mielestä koti on ihan tavallinen. Meitä Käy kotihin-tiimiläisiä tämä hieman huvitti, sillä miljöö on oikeasti upea, kaunis ja täynnä aarteita, joita voi vain huokailla.
TV-huone on kutsuva ja lämminhenkinen
Talon lännen puolen ikkunoista näkyy Kymijoki ja lehmät laiduntavat pihapiirin ympärillä. Kodissa tuntuu elämä. Huoneita on paljon ja lasten ystävät ovat kotiin aina tervetulleita. Yleensä lapsia onkin aamupalalla enemmän, kuin vain omat 3 vielä kotona asuvaa.
Tupaselan tunnelma on jotenkin ajaton ja talossa voi astia, miten piiat ovat kulkeneet huoneissa vielä 50 vuotta sitten. Eteisen valkoinen kaappi on Iitin kirkon sakastin vanha kaappi, jonka isoisä Veikko on pelastanut mukaansa. Sen oven sisäpuolella on vuosiluku 1763. Tämä koti ja tila on osa sukupolvien iittiläisketjua ja maatalouselinkeinoa. Kyseessä on siis todellinen kansallismaisema, jota arvostetaan ja vaalitaan rakkaudella.
Käy kotihin- tiimi kiittää lämpimästi Tupaselan väkeä tästä vierailusta!
Seuraa @huusila
6 kysymystä Hiisiön huvikummun väelle
Käy kotihin-tiimi kävi vierailulla yhdessä viime vuoden ihastuttavista kohteista, Hiisiön Huvikukummussa. Kevään ollessa parhaimmillaan sukelsimme hurmaavaan pihapiiriin ja kyselimme talon emännältä Heliltä hieman tunnelmia Iitissä asumisesta ja Käy kotihin- tapahtumasta. Hiisiön kylän vanha ratamestarin talo on esitelty myös kotikohdesivullamme TÄÄLLÄ. Iitissä on valtavasti upeita koteja, puutarhoja ja vapaa-ajan asuntoja. On aina hienoa päästä vierailemaan uusiin sekä jo avoinna olleisiin kohteisiin. Tämä kohde on jotenkin lumoava. Pihapiiri ja naapurusto henkii Astrid Lindgrenin satujen tunnelmaa ja on kultturihistoriallisestikin arvokas miljöö.
Miksi lähditte mukaan tapahtumaan?
“Meitä kysyttiin mukaan monena vuonna ja nyt oli oikea hetki. Tapahtuva vaikutti tosi kivalta ja oli kiinnostanut meitä jo pitkään.”
Miten valmistauduitte avoimien kotien päivään?
“Valmistauduimme lähinnä siivoamalla ja yleisellä järjestelyllä. Itse tykkään sisustamisesta ja somistamisesta ja sitä tuli tietysti tehtyä ja katseltua itsekin näkymiä tarkemmin. Näin jälkikäteen ajateltuna vähän turhaan tuli stressattua ja jännitettyä tapahtumaa.”
Mikä oli kivointa?
“Tunnelma ja vierailijoiden palaute! Ihmiset ovat liikkeellä todella positiivisella mielellä ja vierailijoiden kivojen kommenttien kautta sitä näkee itsekin oman kotinsa ikään kuin toisin silmin. Helposti tulee oltua niin kriittinen, ja kun ihmiset sanovat kivoja asioita, alkaa itsekin nähdä taas niitä hyviä ja kauniita puolia. Kohtaamiset ja sosiaalinen verkostoituminen voivat myös johtaa hyviin asioihin. Tapahtumasta tuli myös valtava remontti- ja puutarhainspiraatio, ikään kuin uutta virtaa tekemiseen. Tapahtuman jälkeen olemme tehneet uusia istustusalueita, kaivettu esiin laattoja poluksi, tehty terassille katto ja kaivettu esiin hieman hirsiseiniä ja remontoitu eteistä.”
Mikä ei ollut kivaa?
“No se turhaksi osoittautunut paine ja stressi. Mitään muuta negatiivista ei päivässä ollut!”
